Palvelujen käyttäjiä ei rekisteröidä, mutta Valviran käsityksen mukaan suurimpia säännöllisiä käyttäjäryhmiä ovat henkilöt, jotka palkkaavat ammattihenkilöitä terveydenhuoltoon sekä apteekkien henkilökunta, joka varmistaa reseptejä kirjoittaneiden lääkäreiden ammattipätevyystietoja. Varmasti myös yksityishenkilöt tarkistavat terveydenhuollon ammattihenkilöiden pätevyystietoja.
Valviran terveydenhuollon toimijoilta saamien tietojen mukaan työnantajat tarkistavat nykyään varsin hyvin työnhakijoiden tiedot. Tätä tukee myös se, että Valviran tietoon ei ole enää tullut esimerkiksi opiskelijoita, joita olisi palkattu terveydenhuollon ammattihenkilön tehtäviin, vaikka heidän opintonsa eivät siihen vielä oikeuttaisi. Valelääkärikohun jälkimainingeissahan tällaisia opiskelijoita löytyi.
Valvira pitää tärkeänä, että työnantaja tarkistaa aina terveydenhuollon ammattihenkilön palkatessaan hänen tietonsa myös ammattihenkilörekisteristä, eikä luota pelkästään opinto- ja työtodistuksiin.
Rajoitukset näkyvät
Työtä hakeva henkilö voi olla pätevä ja kokenut, mutta jostain syystä hänen oikeuksiaan toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä on voitu rajoittaa. Rajoitukset näkyvät myös JulkiTerhikissä, mutta niiden sisällöstä on kysyttävä tarkemmin Valvirasta.
Henkilön oikeudet on voitu myös kokonaan poistaa, tai häntä on kielletty käyttämästä nimikesuojattua terveydenhuollon ammattihenkilön nimikettä. Tuolloin hänen nimeään ei näy JulkiTerhikissä. Työnantajan on syytä ottaa yhteyttä Valviraan, jos työtä hakevan terveydenhuollon ammattihenkilön nimeä ei löydy rekisteristä. Sama koskee ketä tahansa henkilöä, joka hakee terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä toimivan henkilön tietoja JulkiTerhikistä, eikä sieltä löydy henkilön nimeä.
