Haapion mukaan Riittävän tarkat työmääräarviot ovat välttämättömiä projektin budjetin ja aikataulujen pitämiseen eli niiltä osin onnistuneeseen projektiin ja sitä kautta tyytyväiseen
asiakkaaseen ja projektiryhmään. Hän on kehittänyt väitöskirjatyössään eri keinoja onnistuneisiin projektien työmääräarvioihin.
Yksittäiset keinot kohdistuvat työmäärien hallinnan eri tehtäviin, kuten työmäärien arviointiin ja
uudelleenarviointiin, toteutuneiden työmäärien kirjaamiseen ja keräämiseen, sekä toteutuneiden työmäärien jälkianalyysiin.
Nämä eri tehtävät on väitöskirjassa koottu yhden viitekehyksen alle. Tällainen kokonaisvaltainen viitekehys on toistaiseksi puuttunut ohjelmistotekniikan projektinhallinnan kirjallisuudesta sekä ohjelmistotuotantoprosessien kypsyyttä mittaavista arviointimalleista. Haapion mukaan ei ole ihme, että työmäärähallinnan tehtävistä vastuussa oleville esityksistä on jäänyt sirpaleinen kuva, jossa eri tehtävät eivät ole liittyneet saumattomasti toisiinsa.
Työmäärien hallinta
Haapio esittää väitöskirjassaan, että ohjelmistoprojektin työmääriä hallittaisiin projektin elinkaaren eri vaiheiden, projektiaktiviteettiryhmien ja aktiviteettien, sekä työmäärien hallintaan liittyvien tehtävien kautta. Nämä kolme toisiinsa sidoksissa olevaa näkökulmaa muodostavat väitöskirjassa esitetyn viitekehyksen ohjelmistoprojektin työmäärien hallintaan.
Haapion väitöskirjan tarkastelukulmana on työmäärien jakautuminen eri projektiaktiviteettiryhmiin. Väitöskirjassa tunnistetaan ja kuvataan ei-konstruktiiviset projektiaktiviteetit, jotka löytyvät useimmista ohjelmistoprojekteista varsinaisen ohjelmiston toteuttamisen ja projektin johtamisen lisäksi.
Projektiammattilaiset, joita on pyydetty arvioimaan työmääriä, huomioivat ensisijaisesti ohjelmiston toteuttamiseen ja heidän omiin ydintehtäviinsä lukeutuvat projektiaktiviteetit unohtaen nämä ei-konstruktiiviset projektiaktiviteetit. Ei-konstruktiiviset projektiaktiviteetit on sivuutettu myös aiemmin esitetyissä työmääräarvioinnin kuvauksissa ja sovelluksissa.
Väitöskirjasta ilmenee, että näiden projektiaktiviteettien osuus ohjelmistoprojekteissa on projektin johtamisen työmäärien suuruusluokkaa ja siten ne tulisi huomioida työmäärien arvioinnissa ja hallinnassa, muun muassa tuntikirjauskohteina.
Kirjaukset oikein
Toteutuneiden työmäärien dataa hyödynnetään työmäärien uudelleenarvioinnissa, arviointimenetelmien kalibroinnissa ja uusien projektien työmäärien arvioimisessa historiatietona. Toteutuneiden työmäärien datan oikeellisuuden kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että toteutuvat työmäärät kirjataan mahdollisimman varhain oikeille tuntikirjauskohteille.
Haapion väitöskirjassa on esitetty joukko suosituksia, jolla projektiryhmälle tuntemattomat uudet tuntikirjauskohteet tulevat nopeasti tutuiksi. Ohjeistus tulee viestiä monella eri tavalla ja tiheästi, heti projektin käynnistyessä. Myös tuntikirjauskohteiden määrään ja nimeämiseen tulisi kiinnittää huomiota.
Ohjelmistotekniikassa korostetaan kokemuksista oppimista ja opitun tiedon hyödyntämistä tulevissa projekteissa.
Perin harvoin projektin toteutuneita työmääriä kuitenkaan arvioidaan jälkikäteen systemaattisesti, vaan jälkiarvioinnissa on keskitytty arvioimaan koko projektin työmääräarvion
virhearvoa. Se ei kuitenkaan yksistään kerro totuutta itse työmääräarvioinnin onnistumisesta. Haapio ehdottaa, että projektin onnistumista tarkastellaan samanaikaisesti kolmesta näkökulmasta: määrällisestä (ohjelmiston toiminnallisuus), laadullisesta (ohjelmiston ja projektin laatu) ja
työmääräarvioinnin onnistumisen näkökulmasta.
Haapio esittelee väitöskirjassaan uuden menetelmän projektin toteutuvien työmäärien älkiarviointiin. Menetelmällä voidaan kvantitatiivisin perustein kohdentaa kvalitatiivinen arviointi määriteltyihin projektiaktiviteettiryhmiin, jolloin paitsi tunnistetaan ryhmiin
liittyvät eri aktiviteetit ja niitä vastaavat työmäärät, löydetään myös syyt arvioinnin onnistumiseen tai epäonnistumiseen.
Mallinnettuja työmääriä
Väitöstutkimuksessa mallinnettiin lisäksi ohjelmistoprojektin toteutuvia työmääriä tiedonlouhintaa käyttäen. Tutkimusdatasta ilmeni, että projektin arvioitu kokonaistyömäärä voi ennustaa toteutuvan ei-konstruktiivisen projektiaktiviteetin – projektin laadun hallinnan – työmäärän suuruusluokan.
Haapion aineisto koostui it-palveluyhtiö Tiedon 32 ohjelmistokehitysprojektista. Aineiston avulla Haapio sekä kartoitti nykytilannetta että testasi kehittämiään keinoja.
Väitöskirjatyön tuloksia voivat hyödyntää kaikki ohjelmistoprojektien työmäärien kanssa tekemisissä olevat asiantuntijat sekä ohjelmistotaloissa että muissa organisaatioissa, erityisesti projekti- ja laatupäälliköt sekä liiketoimintaprosessien kehittäjät.
Topi Haapion väitöskirja ”Improving effort management in software development projects” (Ohjelmistokehitysprojektien työmäärien hallinnan kehittäminen) tarkastetaan 2. syyskuuta Itä-Suomen yliopiston Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Matti Rossi Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Jarmo J. Ahonen Itä-Suomen yliopistosta.
