Vuoden 1970 lopulla oli silloiseen Valtion tietokonekeskukseen (VTKK) hankittu Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden rahaston (SITRA) tuella Univac 1108 -suurtietokone. Sitä operoimaan perustettiin vuoden 1971 alussa Käyttötoimisto 2, jonka vahvuus oli 19 henkilöä.
Vuotta 2011 vietetään CSC:ssä 40-vuotisjuhlavuotena.
Univac 1108:n hankinta nosti Suomen yliopistojen tietokonepalvelut aivan maailman huipputasolle. Alussa käyttäjiä oli vähän ja he saivat hyvää palvelua. Eräs ensimmäisistä suurkäyttäjistä oli TKK:lla väitöstutkimusta tehnyt Seppo Laine. Hän mallinsi turbulenttia virtausta Navier-Stokes-yhtälöillä. Laine sai yöaikaan koko koneen käyttöönsä ja onnistui lopulta ratkaisemaan ongelman differenssimenetelmällä suuremmalla aineistolla kuin kukaan ennen häntä.
Vuonna 1980 Käyttötoimisto 2:n johtoon nimettiin Matti Ihamuotila. Hänellä oli kaksi merkittävää visiota: Keskustietokone ei ole vaihtoehto yliopistojen omille laitteille vaan niitä täydentävä resurssi. Tutkijoiden palvelemiseen ei riitä pelkkä laskentakapasiteetti vaan tarvitaan ohjelmistoja ja asiantuntijapalveluja käyttäjien tukemiseen.
Tietoverkkojen tulo
Toinen Ihamuotilan visio liittyi tietoverkkoihin. Hän oli innokkaasti ajamassa Funetin perustamista ja sai aikaan sen, että vuonna 1984 käynnistetty Funet-projekti sijoitettiin VTKK:hon. Vuonna 1988 Funet liitti Suomen internetiin.
Suomen ensimmäinen supertietokone Cray XMP saatiin joulukuussa 1989. Funetin kautta palveluja voitiin käyttää joustavasti kaikista yliopistoista. Käyttöympäristö oli nopeasti kunnossa ja tutkijat pääsivät tositoimiin. Muutamassa kuukaudessa koneen käyttöaste oli noussut lähes sataan prosenttiin.
CSC:n mukaan sen kolme tukijalkaa ovat läpi 40-vuotisen historian olleet supertietokone, tieteellisen laskennan asiantuntijapalvelut ja Funet-verkko. Niiden avulla CSC on varmistanut asemansa yhtenä vahvimmista tieteellisen laskennan keskuksista, ei vain Euroopassa vaan koko maailmassa.
