Henna Virkkunen on toiminut opetusministerinä vuoden 2008 joulukuusta lähtien Sitä ennen hän toimi apurahatutkijana Jyväskylän yliopistossa vuosina 2003–2006 ja osakkaana sekä viestinnän suunnittelijana Viestintätoimisto Medita Communicationissa 1998–2003.
Opetusministeri korostaa haastattelussa ITNyt.fi:lle jaSoneran kirjalle Uuskasvua ymmärtämässä – kutsu kestävään tuottavuuteen, että yhteensopimattomuuden seurauksena tehdään päällekkäisiä töitä hyvin monissa asioissa. Myös kunnat ovat tuhlanneet verorahoja valitsemalla tietoisesti erilaisen tietojärjestelmän kuin naapurikunta.
Virkkunen myöntää, että ulkopuoliselle tarkkailijalle julkisen tieto- ja viestintätekniikan remontointi näyttää loputtomalta suolta.
”Paljon siitä keskustellaan, mutta puhe alkaa muuttua entistä enemmän myös toiminnaksi. Valtion tasolla käytetään tietojärjestelmiin pari miljardia euroa vuodessa. Monelle näyttää, että kyse olisi vain tekniikan kehittämisestä ja teknisestä puolesta, mutta mukana on hyvin vahvasti myös toiminnan kehittämistä koko ajan. Tavoitteena on, että voimme siirtää tätä työtämme sinne tietojärjestelmään, joka pystyy itse asiassa tekemään todella paljon jo valmiiksi erilaisia asioita.”
Ongelmaan herätty
Opetusministeri on tyytyväinen, koska valtionhallinnossa on nyt herätty tähän ongelmaan. Hänen mukaansa viimein on alettu miettiä että tiedot liikkuvat eri yksiköiden välillä, kun eri valtion virastot ja ministeriöt tekevät tietojärjestelmähankintojaan. Silloin voidaan vähentää turhia työvaiheita uudistaa työtapoja.
Kuntien tilanne on vielä hankalampi kuin valtion ICT-järkeistämisessä. Virkkusen mukaan on jo aika pitkään ollut ongelma, että kunnilla on ollut niin valtavan erilaiset järjestelmät.
Ministerin mielestä suomalainen toimintamalli, joka takaa laajan kunnallisen itsehallinnon, on todella hyvä. Se on tehokas tapa järjestää palvelut. Tietysti kuntakoko on ollut liian pieni, ja kunnat ovat olleet liian pieninä yksikköinä. Ehkä sen vuoksi kuntien yhdistymisiä edelleen tapahtuu.
”Kun nämä kunnat ovat riittävän suuria yksiköitä, silloin ei erilaisten järjestelmien määrä tuota enää niin suurta ongelmaa. Kuntapuolelle on entistä enemmän käyty keskustelua, että luotaisiin yhteiset perusstandardit, joiden ympärille sitten voidaan rakentaa erilaisia järjestelmiä. Tiedän kyllä itse omasta kokemuksesta, että aivan ikään kuin tarkoituksella kunnat hankkivat erilaisia järjestelmiä. Se on tietysti hyvin lyhytnäköistä toimintaa eikä tuota kovin hyvää taloudellista tulosta.”
Opetusministeri toteaa, että monet kunnat ovat aikamoisissa talousvaikeuksissa. Läheskään kaikki kunnat ole hänen mukaansa pystyneet tuottamaan tai järjestämään kaikkia palveluita tyydyttävällä tasolla, mitä on kuitenkin edellytetty. Hän myöntää että monilla alueilla kuntien erilaisuuteen pyrkiminen tietojärjestelmissä on merkinnyt kansalaisten verovarojen tuhlaamista.
Lainsäädäntöä tarvitaan
Virkkunen varoittaa, että tietotekninen uudistus ei kuitenkaan ole aivan yksioikoista. Monessa tilanteessa lainsäädäntö estää tietojen liikuttamisen paikasta toiseen.
”Asiaa on kaikkien arvioitava siitä näkökulmasta, että mitkä oman sektorin tai ministeriön lainsäädännöt estävät tiedon liikkumisen. Tietysti samaan aikaan toimitaan hyvässä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. Kansalaisilla ei ole pelkoa, että heidän tietojaan ryhdytään käsittelemään jollakin tavalla epäasianmukaisesti. Kysymys on pelkästään työvaiheiden ja päällekkäisyyksien vähentämisestä.”
Ministerin mukaan päämääränä on, että kerran järjestelmään laitettu tieto ei enää vaadi uudelleen naputtamista tai hakemista. Lainsäädännön uudistamisen tiellä hän ei näe suuria esteitä.
”Järjestelmien yhteensopivuus vaatii useiden lakien muuttamisen, mutta sitä me tehdään täällä koko ajan. Erilaisten lakien valmistelu on päivittäistä työtämme, ja on helppo muuttaa myös omaa sektoria samanlaisella prosessilla.”
Virkkunen ottaa esimerkin koulupuolelta, jossa ongelmana oli, että koulu ei saanut tietoja oppilaistaan sosiaali- ja terveydenhuollosta.
”Se vaikutti tietysti toiminnan laatuun aika tavalla. Elokuun alussa tänä vuonna tuli voimaan lainsäädäntömuutos, jonka mukaan esimerkiksi koululla on oikeus saada opetuksen kannalta tarpeelliset tiedot oppilaistaan.”
”Koulussa on voinut mennä monia vuosia, kun on ihmetelty, mistä esimerkiksi häiriökäyttäytymisessä on kyse. Uudesta oppilaasta ei esimerkiksi ole tiedetty, että perheessä on ollut jotain ongelmia, jotta olisi heti osattu antaa oikeantyyppistä tukea. Tämän tyyppisiä kysymyksiä on aika usealla ministeriöllä.”
Virkkunen huomauttaa, että varsinkin terveydenhuollon alalla on runsaasti perusterveydenhuollon organisaatioita, kuten kunnallisia terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä. Niissä on hänen mukaansa pyritty satsaamaan, että tieto liikkuisi enemmän eikä kenenkään tarvitsisi tehdä näitä työvaiheita.
Hallitus panostamassa lisää
Virkkunen selvittää, että Suomen hallitus on tietoinen järjestelmien kehittämistarpeista.
”Hallitus tietää tietoteknisistä ongelmista tänä päivänä aika hyvin, koska olemme hallituksen piirissä käyneet keskusteluja niistä monta kertaa. Tämän vuoden aikana on otettu esiin, että miten me pystymme parantamaan toiminnan laatua ja toisaalta kohentamaan tuottavuutta. Koko hallituksen kannalta on aivan ehdottoman tärkeä asia, että nämä järjestelmät ovat hyvin toimivia ja yhteensopivia.”
Opetusministeri toivoisi, että julkisen hallinnon tietojärjestelmistä vastaavat henkilöt olisivat korkeammalla hierarkiassa kuin nykyään.
”Me tiedämme, että yksityisissä yrityksissä it-johtaja on usein ihan johtoryhmän jäsenenä, mutta julkishallinnossa näin ei useimmiten ole. Silloin kun keskustellaan omista strategioista ja tavoitteista, olisi erittäin tärkeää, että siinä johtoryhmässä olisi myös tämän alan se asiantuntija. Tällä tavalla voisimme monella tavalla kehittää sitä omaa toimintaa. Nykyisin julkishallinnossa tietysti näkyy, että atk-päällikkö saattaa olla hyvin kaukana johtoryhmätasosta.”
IT-johtaja budjettineuvotteluissa
Ministeri kertoo, että esimerkiksi valtiovarainministeriössä toimiva valtion IT-johtaja Yrjö Benson oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana eri ministeriöiden budjettineuvotteluissa.
”Ensi vuoden budjetissa on aika paljon tietojärjestelmiin liittyviä hankkeita, ja hän arvioi niitä kokonaisarkkitehtuurin kannalta. Bensonin tehtävänä oli käydä läpi, mitä pitäisi muuttaa, jotta saisimme ison kokonaisuuden toimimaan yhtenäisenä. Tarvetta on, koska vielä nyt hallinnossa on todella sirpaleisia järjestelmiä.”
Virkkunen korostaa, että ICT-puolen järkeistäminen on tärkeää myös työvoimapolitiikan kannalta, koska hallituksen tavoitteena on, että valtionhallinnossa ei tulevaisuudessa tarvita niin paljon henkilöstöä kuin tällä hetkellä.
”Tiedämme, että muut toimialat yhteiskunnassa tarvitsevat meiltä vapautuvaa työvoimaa. Lisäksi maassa ovat pienentyvät ikäluokat, ja se näkyy tulevaisuudessa valtion hallinnossa ja viroissa. Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon sektori on valtavan iso jo tällä hetkellä. Tälle hetkellä näyttää siltä, että kymmenen vuoden kuluttua joka viidennen suomalaisen pitäisi kouluttautua ja työskennellä sosiaali- ja terveydenhuollon parissa.”
Ministeri korostaa, että on täysin mahdotonta, että 20 prosenttia väestöstä työskentelisi terveydenhuollossa, koska ihmisiä tarvitaan myös paljon muihin tehtäviin.
